| Tarina: |
Hoblaa! Tenon reissu tältä vuodelta
heitetty minun osaltani ja voisin luokitella
sen ihan onnistuneeksi. 3 jannun yhteistulos
oli 9 nousukalaa, pääosin lohta, mutta
oli siellä joukossa myös yksi meritaimen.
Kokoluokka liikkui 1.5-5 kg:n välissä,
ei ennareita, mutta hyvää ja raekooltaan
varsin oivallista annoskokoa. Reissun alkupuoli
oli olosuhteiltaan varsin hyvää, tuulta
lukuun ottamatta, mutta olosuhteet muuttuivat
loppuviikkoa kohden vaikeiksi rajusti nousseen
vesitilanteen takia. Jänkhävesi värjäsi
Tenon ruskeahkoksi ja roskaa liikkui runsaasti,
lohta otti luonnollisesti pannuun ja eivätpä
perhot enää kelvanneet... Leirimme
oli jälleen Kuoppilassuvannon maisemissa,
joten kalastuksemme painottui kyseiselle alueelle.
Omaa rauhaakin löytyi kun jaksoi sinnikkäästi
etsiä. Kuumimmat paikat olivat tunnetusti
”loppuunmyytyjä”. Perhorintamalla
ei tällä kertaa ollut mitään
maailmaa ravisuttavaa. Aikaisempina vuosinakin
kelvanneet green butt versiot pitivät pintansa.
Yhden onnistumisen riemun tuotti, hieman jo
samentuneen veden vallitessa siiman päähän
valittu pitkäsiipinen black sheep. Lohen
hermot eivät yksinkertaisesti sitä
kestäneet.
Kaikkiaan lohikesästä odotettiin huippuvuotta,
mutta ennusmerkit eivät siihen viittaa.
Yleisesti ottaen kala on kuluvana kesänä
suhteellisen tiukassa. Nähtäväksi
jää onko tilanne paranemaan päin.
Eturintamalle suuntaavia taistelutovereita tapasin
tulomatkalla Rovaniemen alapuolella ja heilläpä
oli vielä reissu hyvällä puolella.
toivottavasti vesi kääntyy huipulla
laskuun ja alkaisi näin kirkastua, näin
ottikelejä ajatellen, sillä kalaa
joessa oli ja etenkin kookkaampia lohia varsin
mukavasti. kuulostellaan miten sankareille käy
röytääkö vaiko eikö...
…ai niin, alussa vaivannut järjetön
alavirrasta puhaltanut tuuli oli aiheuttaa puolittaisen
alkoholisoitumisen tuulipäivien muodossa.
Onneksi keli tyyntyi loppuviikkoa kohti ja heittäminenkin
alkoi maistua.
Kiitokset vielä Artolle ja Keijolle onnistuneesta
reissusta! Ensi vuonna kai taas…
|
